Blogi

1. elo, 2018

Tilanne Suomessa eri kansanryhmien välillä on kaottinen, epäsopiva, ja epäinhimillinen. Suomessa elävät hyvin ne joilla on hyvä työpaikka, onnistuneet hankkimaan hyvän asunnon, josta on halpa vastike, mutta Suomessa on kansaryhmiä joilla on liian vähän ruokaa. Ne ovat niitä jotka jonottavat ruokaa näennäisen hyvinvoinnin keskellä. Suomea hoidetaan yritysmentaliteetilla, jossa ne jotka eivät tulojaan voi lisätä, putoavat auttamattomasti ö-mappiin, pois silmistä, pois mielestä. Suomessa on ihmisten roskakori. Ihminen kuitenkin on elävä olento joka tarvitsee monenlaista. Ruokaa jonottavat eläkeläiset, nuoret, työttömät, liian pientä palkkaa saavat, ja myös monella tavalla vammaiset ihmiset. Usein käyttöpäivä on jo mennyt; ei ole kovin turvallista ainakaan hellepäivinä. Toimeentulotuki on jäädytetty 1980-luvun tasolle, mutta hintataso kaikessa on noussut tuosta jo 50 %. Tiedoksi tämä Suomen hallitukselle.

Suomea markkinoidaan tosi ystävällisenä maana, josa kaikki tulevat hyvin toimeen, ja mukisematta mistään. Suomessa ovat järjestelmät jotka toimivat mm. huippukokousten areenoina; siinä ei ole puutetta. Palvelemme muita yli varojemme, henkistenkin varojemme. Emme valita. Siksikö koska emme valita, meitä itsejämme on helppo jymäyttää. Ruokaa anovan silmät kuitenkin kertovat totuuden. Se on nälkä joka siellä vilkuttaa.

Miksi tuon kaiken pitää olla noin? Emme ymmärrä, kukaan ei ymmärrä, mutta silti se vaan jatkuu? Miksi kukaan ei puutu asioiden kulkuun? Onko varattomien armeija sitä varten, että joku hoxaisi? Se saattaa olla näin, mutta miksi kukaan ei tee mitään?

Meillä oli kerran presidentti joka korjasi nopeasti asioita. Hän järjesti mm. perustulon jolla siinä tilanteessa monen köyhyys katosi yhdessä yössä. Se oli pakkotilanne. Muistan sen hyvin vaikka olin vielä lapsi. Poliittisesti en hänestä tässä kerro, mutta miksi meillä ei nyt ole tällaista pressaa? Taikka pääministeriä, työministeriä, sosiaali- ja terveysministeriä ym. ministeriä? Pitäisi olla; nyt tarvitaan tällaista pressaa ja ministeriä? Taikka Suomen Eduskunnan puhemies; laittaisiko ehkä hän asioihin vauhtia?

Tarvitsemme siis muutoksen; se on välttämätön asia.

 

9. huhti, 2018

Lupasin sisäasianministeriön kansliaan kirjoittaa facebookiin selostusta 27 vuotta kestäneestä taistelusta saaada vahingonkorvausta kohtaani tehdyistä rikoksista KRP:ssä työssä ollessa. (työskentein KRP:n pääosastolle Helsigissä vuosina 1983-1990) Kirjoitan ensin tänne, ja katson mitä vaikuttaa ja mitä mitä tapahtuu. Kaikki yritykset saada oikeutta Suomen oikeusjärjestelmässä ovat epäonnistuneet, koska kukaan eikä mikään instanssi rohkene mennä tukimaa asiaani. Asia on näin ollen on siirtynyt sisäasainministeriön poliisiosastolle joka on velvollinen tutkimaan, ja joka on ”tutkinut” asiaani 27 vuotta, tutkimatta sitä kuitenkaan lainkaan koskaan. Kertovat että ovat tutkineet ja eivät tutki enää. Totuushan on se että hekään eivät ole uskaltaneet mennä KRP:hen selvittämään tapausta, koska poliisiahan ei tutkita Suomessa. Se on tabu. Minä, uhri olen kuitenkin edelleen tässä kirjoittamassa koska rikoshan pitää aina tutkia. Enkä hellitä ennenkuin saan oikeutta ja hyvityksen

Varsinainen työurani päättyi tuonne, (olen toiminut yrittäjänä, ja omaishoitajana kuitenkin) olin 35 vuotias, enkä kyennyt enää lähtemään hakemaan töitä koska ”minut oli nujerrettu, minut oli häpäisty, minua oli loukattu monin monin tavoin, solvattu, minua uhkailtiin, minua epäiltiin rikoksista, kotiini tehtiin ratsiaa koiran avulla, ja minua kuulusteltin tuolla rikoksista epältynä. Toimistoesimiehet tekivät semmoista vaikka heillä ei todellakaan ollut mitään oikeuksia sellaiseen.

(minun tarkoitus oli opiskella sosiaalityöntekijäksi tuon työpaikan kautta koska olin jo aiemmin opiskellut alaa. Ajatuksena oli sijoittua vankityöhön.)

Eräs vaan toimistoesimies ”otti” minut eräänä päivänä huoneeseensa, alkoi kuulustelemaan, sanoi että kaikki tulee kyllä kerran ilmi, eli ole hyvä ja kerro mitä olet tehnyt. Hän myös sanoi että pääsen kuitenkin lähtemään aivan vapaasti pois työstä jos kerron, eikä minulle koidu minkäänlaista rangaistusta, mutta minun pitää kertoa hänelle kaikki. Pari kertaa hän teki tämmöisen, ja sanoin lopulta kuitenkin hälle, että jättäsi minut rauhaan, mutta hän jatkoi ahdistelua. Nälvimiset ja solvaukset työn tekemisen ohella kuuluivat hänen ”oikeuksiinsa” eikä sille voinut mitään. Mutta en älynnyt mennä ”ylemmille” kertomaan koska pelottelu oli tehnyt tehtäväsnä. Ajattelin myös että nuo kuulustelut olivat tulleet ylemmältä taholta määräysenä. Eivät tietenkään olleet sieltä tulleet.

Kysymys oli siis raa'asta ja julmasta työpaikkakiusaamisesta, henkisestä väkivallasta enkä kyennyt ymmärtämään että miksi? Jostakin syytä minusta vaan haluttiin eroon mutta ei kerrottu syytä, vaan tämä ahdistelu oli se kuvio jota ainakin minun kohdalla toteutettiin rajuna. Tapa oli kyllä melkoisen outo, sadistinen fasistinen, ja lähenteli jopa Natsi-Saksan kuvioita.

Eräänä iltana tapahtui myös tämmöinen. Olin kotona, ovikello soi, menin avaaman, ja sieltähän juoksi stten koira joka teki kierroksen, tutki kaikki paikat asunnostani, ja meni sitten pois. Mies joka koiran kanssa oli tullut oli aivan ”pöllyssä”, ja asiahan oi selvä; kaikki ymmärtävät mistä oli kysymys. Onneksi kumppanini oli myös kotona ja niin kai ”pelastuin”. (ilm, yritettiin tuoda asuntooni jotakin hyvin vaarallista) Tämä asia toteutettiin erään työnohjaajani määräyksestä, hän teki omissa nimissään ratsiaa. (olen tämän asian saanut selville ”kyselemällä”)

Eli olen yrittänyt selvittää rikosta ensin ammattiliittoni kautta, sain varat oikeudenkäyntiin, mutta en saanut asianajajaa joka olisi uskaltanut lähteä juttua viemään. Olen tehnyt rikosilmoituksen, jota poliisi ei tutkinut. (valitin lääniin mutta se ei auttanut asiaa). Olen kirjoittanut eduskunnan oikeusasiamihelle kaksi kertaa tuloksetta. Ja paljon muita yrityksiä on ollut. Sisäministeriö on se paikka jossa asia pitää tutkia, ja minulle hyvitys saada. Tämä on totuus. Viimeksi asia on ollut osoitettu kansliapäällikölle, jonka toimepiteitä nyt seuraan. (onko siellä päällikköä nyt, en tiedä)

Minulla on nyt ollut toinenkin juttu (kestänyt puolitoista vuotta ja se on tietokoneeni ja puhelimeni hakkerointi-asia). Tässä olen joutunut taistelemaan todella jotta asiani eivät vuoda aivan kaikille. Olen menettänyt paljon rahaa tässä, henkinen paine on ollut kova ja yhä joudun pelkäämään tätä tekijää. (kammo on kova) Poliisi ei tutki asiaa ja niin hakkeri on näihin päiviin sakka voinut toteuttaa ”unelmiaan”. Tekijää suojellaan ”kaiken uhallakin”. (hakkereita on oikeastaan kaksi) Asianajajalleni on ”näytetty keskisormea” täältä tekijtaholta. Mutta asia ei ole vielä päättynyt. Tämä on vaan niin kohtutonta että yksi ihminen Suomessa ei saa oikeutta aivan selvissä rikostapauksissa. Valitin tässä poliisista lääniin, sekä eduskunnan oikeusasiamiehlle. Ei vaikuttanut mitään, poliisia ei tutkita.

En tiedä olenko jotenkin kirottu. Tulee mieleen tämmöinen kun täällä Kemijärvellä asuessani en saanut työtä, en saanut koulutusta, toimeentulotuki jota hain, joka lain mukaan minullekkin kuului, piti lopulta hakea oikeuden kautta. Sosiaalityöntekijä kertoi että hälle oli kerrottu että minulla on paljon omaisuutta, eli sen vuoksi ei myönnetä. Hän ei vaan tarkistanut asiaa verottajalta. Hain verotodistuksen ja ilmeni että ei ollut mulla omaisuutta . ”Jutut omaisuudestani olivat vaan kantautuneet sosiaalitoimistoon” (pahat puheet) . (sain toimeentulotuen takautuvana, iso raha)

Kertokaa ihmiset mitä teen seuraavaksi?

(voin poistaa tämän tekstin kun saan oikeutta.)

22. maalis, 2018

Kirjoitan nyt rohkean tekstin. Tehkää perässä :) (rohkeutta)

Kun ihminen lähtee ns. henkiselle tielle, vastaan tulee todella vaikeitakin asioita ja kokemuksia, koska ajattelen, että tämä fyysinen maailma jossa ihminen pääsääntöisesti elää, on täynnä epäselvyyksiä, jotka aukeavat totuuteen henkisen tiedon saatuaan. Asiat kääntyvät joskus aivan päälaelleen, koska yleensä asiat elämässä ovat vielä näyttelemistä, esittämistä, ja mm. rahan hankkimiseksi, jossa voi todella ehkä todella vääriä ratkaisuja. Ja kun kertoo totuuden, tulee mullistuksia. Ihmiset voivat hyökätä kimppuusi miten millakin lailla, koska verho on poistunut, ja pelko sekä itsetunnon puute voi aiheuttaa rajujakin mielenkuvioita, joita eihminen ei kykene käsitelemään, koska tietoa miten käsitellä puuttuu. Itse olen lähtenyt henkiselle tielle täysin avoimin mielin, ennakkoluulottomasti, ja mitään pelkämättä, ja tämä pelkäämättömyys on aiheuttanut monesti sen, että joku vaan hyökkää tajuamatta itse miksi. Koska olen ulospäinsuuntaunut, mukana monessa yhteiskunnallisessa asiassa, on mulle tullut aivan erityisiä asioita koettavaksi, ja ne liittyvät aina tämmöisiin yhteiskunnallisiin moniin asioihin, ja niistä pitää minun kertoa eteenpäin; niistä pitää kertoa toisenlainen näkemys. Kertominen on vaikeaakin koska yleisesti media ei vielä ota vastaan vaikka se olisi joskus aivan välttämättömyyskin.

Minulle tieto avautui minun jättäessaäni vakaa ja turvallinen valtion virka minun sinä koettua kuitenkin säälimätöntä kiusaamista, pahoinpitelyä, alistamista, näyryyttämistä, pilkkaamista, ja niimpä se piti jättää. Se että jos kanava henkisen tien kulkemiseen on tämmöistä kokea, on kuitenkin tässä omassakin tilanteessani totta, että työssäni koetut väärät tapahtumat pitää hyvittää koska, Suomen lait ovat vielä voimassa, ja sitä olen yrittänytkin, mutta tuloksetta vielä. Siis kaikki mitä koetaan on yhteydessä toisinsa, ja sen mukainen pitää seurauksienn käsittelykin olla. Eli vaikka minä olen henkinen, ymmärrän kokemuksien tarkoitukset, pitää fyysisen maailman tehdä ne asiat jotka sille kuuluu. Sitten kun fyysinen maailma ottaa huomioon mm. karman lait, silloin asiat ovat toisin. Ei vielä ota kuitenkaan koskaan. (aikoinaan mm. intiaanikulttuureissa on menetelty kuitenkin karman lakien mukaan)

Tässä asioiden eteenpäin kertomisessa minun tulee olla ehdottoman rehellinen, itselleni ja muille. Ei auta vilunkipeli; semmoinen ei hyödytä minua mitenkään missään muodossa. Ja usein tulee asioita joita näytetään vaan mulle; ne ovat vain kauttani tiedoksi. Tälläkin hetkellä on eräs asia joka annetaan vaan mulle, KOSKA minun tulee tehdä siitä asioita eteenpäin. Ja se on että pitää jakaa tietoa henkisyydestä, ja sen laeista. Jos toimisin toisin ja epärehellisesti, ”ottaisin asian itselleni, väittäisin että olen itse tehnyt niin jne”, en saisi enää tietoa. Mutta olen mailmankaikkeudelta kyllä pyytänyt erästä asiaa, ja arvelempa vähän että ”tässä se nyt on”. Asenteella; ”kaikki järjestyy”. Pyydä niin saat.

Antoisaa lukuhetkeä.

16. helmi, 2018

 

Kaikella on rajansa mutta kaikella ei ole rajoja. Työtömällä ei ole minkäänlaisia rajoja vaan hän joutuu/saa mennä minne haluaa ja minne määrätään. Vaikka Timbuktuun. Timbuktu on kaiketi Intiassa.

Työttömällä on hyvin vähän oikeaa omaa elämää, ei, vaan hän elää työn elämää. Työn elämä on sitä että pääasiassa hän saa tehdä sitä ja sitä pitää kunkin tehdä kun se on pääasia ihmisen elämässä.

Suomen hallituksen pääasiallinen työ on luoda puitteet sille että työtön omaa sille kuuluvan roolin. Rooli on jonkin esityksen väline, niinpä työtön roolinsa suorittaa.

En vaan oikein käsitä sitä että myös uusia rooleja voi luoda. Jos löytää tosi hyvän roolin niin elämä on paljon mielenkiintoisempaa. Uskokaa.

Suomen elämä on lukittu johonkin niin tylsään roolitukseen että aivan puistattaa. Aloja on mutta miksi työministeri/Suomen hallitus eivät keksi mitään uusia aloja joiden turvin voisi  pysytellä paikallaan. Ellei itse keksi niin on paljon hyviä asiantuntijoita jotka kyllä melko äkkiä uusia aloja kehittelee. Vanhat alat eivät näet työllistä, ainakaan kokopäivätyöhön.

Esimerkiksi Suomessa on tämä hoivan, välittämisen, ja ja empatian puute. Miksipä ei työministeri/Suomen hallitus ala luoda niille areenoille hyviä aloja. Ja kulttuuri; siinä vasta areena. Ja monta muuta, kun ne vaan hoksaisi, eikö niin. Luovuutta peliin herra työministeri.

https://areena.yle.fi/tv/suorat/yle-tv1

11. tammi, 2018

 

Omassa henkilökohtaisessa elämässäni on tapahtunut paljon asioita. Niin aina kaikilla tapahtuu, enpä itse ole siinä suhteessa mitenkään erikoinen, mutta muutama erikoisuus tässä on mainittava. Nimittäin olen saanut nyt raskaasti havaita, etten voi pitää itselläni muutamia omia asioitani, vaan 'ne ovat kuuluneet jollekkin muullekin', sillä nämä tekniset laitteet, mitä mulla on, ovat hakkeroitu itsekkäästi itselle. Se miksi näin on tapahtunut en osaa sanoa, mutta ehkä olen sittenkin osannut antaa jotakin sellaista, mistä 'on pitänyt ottaa enemmän selvää', mutta jotka tiedot olisi saanut hyvin sitenkin, että vaan kysyttäisiin asioita minuta itseltäni. No, pankki- yms tiedot toki ovat minun, ja vain minun omia yksityisiä asioitani, joihin ei ole lupaa missään tapauksessa tulla urkkimaan, mutta enpä ole vakuutunut siitä olenko ehkä joutunut luovuttamaan tietämättäni asioitani tässäkin suhteessa.

Miksi näin on, miksi toisen ihmiset asiat kiinostavat niin paljon että pitää alkaa tehdä jotakin sellaista, mikä ei ole luvallista, ja ovat aivan rangaistavaa tekoja? Miksi?

No, minä ajattelen näin että ihminen on menettänyt kosketuksen itseensä, hän on epävarma itsestään, omasta elämästään, omasta toiminnastaan yhteisöissä, ja se mielestäni on osoitus ihmisen terveyden tasosta, joka saattaa olla alentunut niin paljon, että epävarmuus tuottaa aivan tuskaa.

No, tähän mm. tämä Suomen yhteiskunta on velvollinen nyt puuttumaan. 'SE', tämä Suomi-niminen valtio; yhteisö haluaa mm. aivan nykyisin edistää ihmisen hajaannusta, 'se' haluaa muutamilla toimillaan mm. sitä, että ihmiset lähtevät ajelehtimaan pois omista tutuista ympyröistä entistä enemmän ahdistumaan ja sairastumaan.  Edistetään mm. pk-seudulle muuttoa, jonne on nykyisinkin ahtautunut aivan liikaa porukkaa, mutta esim. Helsingin pormestari haluaa tätä?  Miksi?  Ihminen ei ole kone edelleenkään, se on elävä orgaaninen olento, ja sitä pitää käsitellä paremmin.

Itse toteutan (mielestäni) asioita jotka edistävät ihmisen  'koossa pysymistä', tasapainossa pysymistä, omassa itsessään toimeen tulemista, ja aion myös jatkaa tätä toimintaa mitä suuremmassa määrin. (mm. keskus matkailualueelle Kemijärvellä) Ihmisen henkinen ja fyysinen terveys on ykkönen siinä että koko yhteiskunta voi hyvin. Suomen valtio alkakoon toteuttaa myös tätä samaa toimintaa; se on velvollinen tähän? Mitä mm. presidenttiehdokkaat sanovat tästä? En ole paljoa kuullut heiltä ihmisen hoidosta, holhouksesta kyllä mutta se ei ole suinkaan sama asia.

Osaan nyt varautua myös hakkerointiin teknisten laitteitteni suhteen, kun kokemusta on kosolti tässä suhteessa.